Edellisestä kirjoituksesta onkin aikaa jo vierähtänyt useampi kuukausi ja paljon on ehtinyt tapahtua.
Johanna on nyt ollut reilu kolme viikkoa töissä, ja minun on tarkoitus olla koti-isänä kesäkuun loppuun. Hyvin meni tämä koti-ihmisen muutos, vaikka etukäteen epäilyttikin hieman. Ainoastaan muutaman kerran on Milja ilmaissut mieltään kovaäänisesti kun Johanna on tullut töistä kotia.
Täytyy sanoa, että koti-isän päivä on täysin erilainen kuin työssä käyvän (ja varsinkin vuorotyöläisen) työpäivä. Mutta ei negatiivisessa mielessä. On tämä kuitenkin sellainen mahdollisuus, että en olisi halunnut jättää käyttämättä. :)
Seuraavassa pieni otos kuvien muodossa, mitä edellisen neljän kuukauden aikana on tapahtunut.
Joonas-enon sylissä leikkimässä lokakuun lopulla.
"Mitä äiti ja isi? Nää uudet kuulosuojaimet toimii tosi hyvin!"
Ei oikeen Milja sovi enää lelukaareensa. Marraskuun alkua.
Jyväskylässä kummien luona kurpitsoja valmistamassa.
Edelleen Jyväskylässä muikeilemassa kuvan ottajalle.
Isänpäivälounaalle lähdössä Fransmanniin.
"Onko jo tarpeeksi leveä hymy?"
Jokalauantainen rutiinimme vauvauinti.
Äidin kanssa junamatkalla Helsinkiin marraskuun lopulla.
Muikistelua olohuoneen lattialla joulukuun alussa.
Milja oppi konttaamaan 5.12.
Ja portaidenkin kiipeäminenkin onnistuu, mutta vain ylöspäin. :)
Äidin tukkaa on kiva maistella.
"Näin paljon lahjoja, vaikka en kerennyt olemaan edes koko vuotta kiltti."
Tällaisia sieltä paljastui, paljon kivaa ja hyödyllistä.
Milja leikkii joululahjaksi saamallaan legokissalla.
Seisomaan Milja nousi ilman tukea 2.2.
Rokkisauruksia kuuntelemassa 5.2.
Nättinä tyttönä uuden hiuspannan kanssa.
Ps. Kävely sujuu jo hyvin taaperokärryn kanssa, ja ilmankin muutama askel onnistuu. Kuvat myöhemmin. Ja ehkä se "äiti"kin on jo suusta lipsahtanut, (ainakin vanhemmat uskoo niin) :)
